Sanelunpurun tehostamiskeinot ja puheentunnistuksen järkevät käyttökohteet löydetään Lapissa Diktamenin kokonaispalvelua hyödyntäen.
Tietojärjestelmien haasteet ovat terveydenhuollossa arkipäivää. Lääkäreiden työaika kuluu tietokoneella näppäilyyn, vaikka osaajista on jo nykyisellään pula. Lapin sairaanhoitopiirissä lääkäreiden aikaa on saatu vapautettua potilastyöhön tehostamalla potilasdokumentointia, joka on usein tietojärjestelmien haasteiden ytimessä.
”Uudet tietojärjestelmät vaativat tiedon rakenteista kirjaamista, mikä on välttämätön kehitysaskel terveydenhuollossa, kun hoidontarve kasvaa, eikä osaajapula helpota. Resurssien suhteen se on pullonkaula: tiedon kirjaaminen sellaiseen muotoon, että tietokoneet sitä ymmärtävät on ihmiselle raskasta työtä.”, pohtii Lapin sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Vesa-Matti Tolonen.
Kun potilaskertomus kirjataan rakenteisesti potilastietojärjestelmään, aikaa kuluu ylimääräiseen navigointiin ja lomakkeiden täyttöön. On tärkeää miettiä, kenen työaikaa tiedon rakenteiseen tallentamiseen käytetään.
”Meillä on tultu siihen tulokseen, että järkevintä on käyttää uuden sukupolven digisanelua, jossa hitaat työvaiheet siirretään lääkäreiltä sihteereille ja tekstinkäsittelijöille. Hankitaan ostopalveluna se hidas työ, eikä teetetä sitä osaajilla, joista meillä on pulaa.”, Tolonen kertoo.
Digitalisaatio mahdollistaa ratkaisuja, joilla lääkäreiden ja hoitajien työkuormaa saadaan kevennettyä. Kaikkeen uusi teknologia ei kuitenkaan vielä sovi, minkä vuoksi Lapissa esimerkiksi puheentunnistusta pilotoidaan osana potilasdokumentoinnin tehostamista.
”Koekäytämme puheentunnistusta eri käyttökohteissa ja ammattiryhmillä, ja keräämme sanelunhallintajärjestelmän avulla tuloksia päätöksenteon tueksi.”
Sanelunhallintajärjestelmä mahdollistaa potilasdokumentoinnin keskitetyn hallinnan, omien resurssien tehokkaan käytön, reaaliaikaisen raportoinnin sekä ostopalvelun käytön ja laajentamisen hallitusti.
”Diktamenin sanelunhallintajärjestelmän käyttöönotto ja sanelunpurun osaulkoistus ratkaisi meillä resurssihaasteita. Järjestelmä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja tiedolla johtamisen, ja sen avulla sanelu- ja dokumentointiprosessi voidaan toteuttaa samanlaisesti koko hyvinvointialueella. Kun päätöksiä tehdään sanelunhallintajärjestelmän tuottaman datan pohjalta ja siirretään työtä pois lääkäreiltä, ollaan oikealla polulla.”, Tolonen kertoo.
Potilasdokumentoinnin optimaalinen tuottaminen on tärkeä panostus, koska menetelmästä riippuen potilasdokumentin kappalehinta vaihtelee noin neljästä eurosta jopa neljääntoista euroon. Kun potilasdokumentteja tuotetaan Suomessa miljoonittain joka vuosi, ero on merkittävä.
Diktamenin toimitusjohtajan Olavi Valkaman mukaan parhaisiin potilasdokumentoinnin tuloksiin päästään tuomalla sanelunpurku nykyaikaan:
”Meillä on ratkaisu, jolla saadaan potilasdokumentoinnin kustannuksia laskettua sekä toimitusvarmuus ja laatu varmistettua samalla. Lapin sairaanhoitopiiri on yksi malliesimerkkejä siitä, mihin kokonaisratkaisulla voidaan päästä. Olen ylpeä tuloksista, mitä olemme saaneet aikaiseksi – ennen kaikkea myös siitä, että näitä onnistumisia voidaan nyt monistaa muuallakin Suomessa.”