16.8.2021
Tehokkuus potilasdokumentoinnissa vapauttaa ammattilaisten aikaa potilastyöhön
Koronapandemian aikana syntynyt hoitovelka on nostanut pitkään hoitoa odottavien määrän ennätyksellisen korkeaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi tammikuussa, että pitkään hoitoonpääsyä odottaneita oli joulukuun 2020 lopussa miltei 8 000, kun keskimäärin luku on 1500. Tilanne on sama lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Uusimman raportin mukaan yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli huhtikuun lopussa edelleen noin 6100, kun aikaisempina vuosina luku on ollut keskimääräinen 1000.”
”On selvää, että me olemme nyt Lapissakin kovemman paineen alla, kun korona keskeytti kiireetöntä hoitoa hetkittäin kokonaan eli sitä hoitovelkaa on syntynyt”, kertoo Lapin sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Vesa-Matti Tolonen.
Syntynyt hoitovelka ja pidemmät potilasjonot näkyvät myös sanelujen määrän vähenemisenä. Pahimmillaan sanelumäärät putosivat kymmeniä prosentteja, mikä tarkoittaa, että paljon hoitoa jäi tekemättä.
”Olimme erikoisessa tilanteessa, koska pandemia vähensi sanelumääriä. Onneksi Diktamenin palvelumalli auttoi meitä hillitsemään kustannuksia: ennen kesää meillä oli ajanjakso, jolloin kiireetöntä hoitoa ajettiin osittain alas. Silloin sanelunpurkuun riitti meidän omat henkilöstöresurssimme, emmekä luonnollisesti ostaneet tällöin lainkaan sanelunpurkupalvelua.”, kommentoi Eksoten palvelupäällikkö Oona Kokkonen.
Kysynnän vaihteluun varautuminen ja resursoinnin järjestäminen oikea-aikaisesti on kriittinen osa potilasdokumentointia. Diktamenin palvelumallissa se on huomioitu.
”Yleensä varaudutaan ruuhkahuippuihin, mutta Eksoten esimerkki on hyvä osoitus siitä, että ratkaisumme tuo turvaa, varmuutta ja joustavuutta yllättäviinkin poikkeustilanteisiin”, kommentoi Diktamenin toimitusjohtaja Olavi Valkama.
Hoitojonojen purkaminen vaatii lisäresursointia, jota ei taiota hetkessä
Ensisijaisen tärkeää on käytettävissä olevien ammattilaisten ajan vapauttaminen potilastyöhön. Diktamenin yhteinen tavoite heidän asiakkaidensa kanssa on tehdä tästä todellisuutta potilasdokumentoinnin osalta niin digisanelussa kuin puheentunnistuksessakin.
”Lääkäreiden työaika on arvokasta, mutta jos suurempi osa siitä saadaan käytettyä potilastyöhön, eikä kaikkeen muuhun, niin voimme alkaa tehokkaasti kuroa tätä hoitovelkaa takaisin kiinni. Nyt on saatava lääkäreiden ja hoitajien aika suunnattua potilashoitoon, ei potilastietojärjestelmien kanssa puuhasteluun.”, toteaa Valkama.
”Tästä asiasta ollaan kentällä varmaan aika yksimielisiä eli lääkärit haluaisivat tehdä potilastyötä ja me tukipalveluissa olemme intohimoisia luonnollisesti siihen omaan työhömme. On koordinaatio-ongelma, jos lääkäri joutuu tuhlaamaan aikaansa tekstinkäsittelijän työhön.”, Kokkonen sanoo.
”Tämä tunnistetaan meilläkin kaikissa hankkeissa tärkeäksi tavoitteeksi! Tehdään tehokkaammin ja laadukkaammin, jotta aikaa jää enemmän potilastyöhön.”, Tolonen kertoo ja lisää, että prosessien tehostamisen ohella Diktamenin palvelumallissa on ymmärretty joustavuuden tärkeys: ”Diktamen-sanelunhallintajärjestelmällä voimme antaa ammattilaisen valita, käyttääkö hän digisanelua vai puheentunnistusta potilasdokumenttien kirjaamiseen. Näin käytössä on aina helpoin, nopein ja sujuvin menetelmä, millä on suora vaikutus myös potilashoidon läpimenoaikoihin.”
Kokonaispalvelumalli varmistaa potilasdokumentoinnin sujuvuuden, tuo heti kustannussäästöä ja mahdollistaa joustavan ratkaisun sanelunpurkutoimintaan. Kokemus kertoo, että hyödyt eivät rajoitu pelkästään poikkeusaikoihin, vaikka kustannustehokas potilasdokumentointi säästää resursseja myös vaikeimpina hetkinä:
”Nyt kun tätä järjestelmää on monta vuotta kehitetty, kuten meidän sanelupurkutoimintaamme, niin kyllä tästä kokonaisuudesta voi ihan oikeasti olla jo ylpeä!”, Kokkonen iloitsee.
Kysy lisää Diktamen-kokonaispalvelusta myynnistämme: myynti@diktamen.com.