Kirjaaminen on sote-ammattilaisille tärkeä, mutta kuormittava hallinnollinen tukitehtävä, joka vie merkittävästi aikaa varsinaisesta potilas- ja asiakastyöstä – STM:n mukaan siihen kuluu päivittäin jopa yli kolme tuntia ammattilaisten työaikaa. Kirjaamisratkaisuiden kehittäminen onkin keskiössä, kun etsitään keinoja resurssien parempaan hyödyntämiseen. Tekoälypohjaisiin kirjaamisratkaisuihin kohdistuu nyt suuria odotuksia. Niiden toivotaan parantavan ammattilaisten tuottavuutta ja vapauttavan ammattilaisten aikaa varsinaiseen potilas- ja asiakastyöhön.
Millaisia tuloksia tekoälypohjaisilla kirjaustyökaluilla on toistaiseksi saatu aikaan – ja miten ratkaisuista saadaan paras tuottavuus irti jo tänään?
Uusia tekoälyratkaisuja pilotoidaan laajasti
Usea hyvinvointialue on pilotoinut hankkeita, jossa tekoäly tuottaa potilas–lääkäri tai asiakas–ammattilainen välisestä keskustelusta automaattisesti käyntitekstin kirjausluonnoksen. Ammattilainen tarkistaa luonnoksen, siirtää tekstin potilas- tai asiakastietojärjestelmään sekä tekee rakenteiset kirjaukset ja jatkotoimenpiteet.
Hiljattain julkaistuissa Ylen ja HS:n artikkeleissa todetaan, että pilottihankkeiden tulokset ovat lupaavia, vaikkakin merkittävää ajansäästöä ei ole vielä saavutettu laajassa mittakaavassa. Uusilla työkaluilla kirjatessa ammattilaisen rooli on yhä keskeinen.
Yhdysvalloissa tekoäly tehostaa jo arkea – Suomessa potentiaaliset aikasäästöt eivät ole vielä realisoituneet
Yhdysvalloissa ollaan askeleen edellä tekoälypohjaisten kirjaustyökalujen kanssa ja ne ovat laajemmassa tuotantokäytössä sote-alalla. Yle raportoi, että tänä vuonna julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollon kirjaamisessa on tuonut noin 20 % ajansäästön. Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaisi, että päivittäin kirjaamiseen käytetystä kolmesta tunnista säästyisi noin 40 minuuttia.
TIIVISTETTYNÄ
- Tekoälypohjaisten kirjaamisratkaisuiden tulokset ovat lupaavia, mutta potentiaaliset aikasäästöt eivät ole vielä konkretisoituneet.
- Muiden toimialojen opit ovat sovellettavissa myös soteen. Toimiva työnjako tekoälyn ja ihmisen välillä on tuonut merkittäviä säästöjä.
- Avainasemassa on kirjaamisen työnjako; prosessissa pidettävä sihteeri mukana (human-in-the-loop) varmistamassa tietojen oikeellisuus.
- Diktamen+ Virtuaalikirjuri tuo aitoa tuottavuutta: Rakenteiset kirjaukset syntyvät ammattilaisen puheesta luotettavasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti suoraan tietojärjestelmiin.
Vaikka vastaavaa merkittävää ajansäästöä ei Suomessa ole toistaiseksi saavutettu, ammattilaiset kokevat nykyisten työkalujen sujuvoittavan työtä. Erityisesti stressin lievittyminen on koettu tärkeäksi hyödyksi: kun tekoäly tuottaa automaattisesti yhteenvedon vastaanottokäynnistä, ammattilaisen ei tarvitse jälkikäteen palauttaa mieleen käytyä keskustelua.
Menestyksekkäimmissä ratkaisuissa ihminen ja teknologia toimivat yhteistyössä
Muilta toimialoilta löytyy toimivia esimerkkejä siitä, miten tekoälyratkaisuilla on onnistuttu saavuttamaan merkittäviä kustannus- ja aikasäästöjä. Näitä hyväksi havaittuja toimintamalleja voidaan soveltaa myös terveydenhuollossa, mikä nopeuttaisi uusien työkalujen käyttöönottoa ja lisäisi niiden vaikuttavuutta.
Monilla aloilla on opittu kantapään kautta, että tekoäly ei yksin riitä. Yritykset ovat pyrkineet korvaamaan muun muassa asiakaspalveluhenkilöstön tekoälyllä, mutta ovat sittemmin joutuneet ottamaan askeleita taaksepäin. Kokemukset ovat osoittaneet, että erityisesti monimutkaisemmissa tehtävissä ihmisen panos on välttämätön. Yksi tuoreimmista esimerkeistä on maksupalveluyritys Klarna.
Ratkaisuksi on kehitetty esimerkiksi hajautettuja asiakaspalvelumalleja, joissa tekoäly hoitaa rutiininomaiset tehtävät ja kustannustehokkaasti resursoidut asiakaspalvelutyöntekijät hoitavat ne tapaukset, joihin teknologia ei yksin kykene. Tämä työnjako hyödyntää tekoälyn vahvuuksia tuottavuuden parantamisessa, mutta säilyttää ihmisen roolin siellä, missä tarvitaan tarkkuutta, harkintaa ja kontekstiymmärrystä.
Pitämällä prosessissa mukana erikseen tätä tehtävää varten nimetty ’human-in-the-loop’ -resurssi, voidaan varmistaa, ettei kallispalkkaisten asiantuntijoiden aikaa kulu tekoälyn tekemien virheiden korjaamiseen. Tämä ratkaisumalli mahdollistaa edelleen merkittävät kustannussäästöt ja tukee olemassa olevan teknologian täysimääräistä hyödyntämistä.
Teknologia tukee, mutta ei korvaa ihmistä kirjaamisessa
Muilta toimialoilta löytyy toimivia esimerkkejä siitä, miten tekoälyratkaisuilla on onnistuttu saavuttamaan merkittäviä kustannus- ja aikasäästöjä. Näitä hyväksi havaittuja toimintamalleja voidaan soveltaa myös terveydenhuollossa, mikä nopeuttaisi uusien työkalujen käyttöönottoa ja lisäisi niiden vaikuttavuutta.
Monilla aloilla on opittu kantapään kautta, että tekoäly ei yksin riitä. Yritykset ovat pyrkineet korvaamaan muun muassa asiakaspalveluhenkilöstön tekoälyllä, mutta ovat sittemmin joutuneet ottamaan askeleita taaksepäin. Kokemukset ovat osoittaneet, että erityisesti monimutkaisemmissa tehtävissä ihmisen panos on välttämätön. Yksi tuoreimmista esimerkeistä on maksupalveluyritys Klarna.
Ratkaisuksi on kehitetty esimerkiksi hajautettuja asiakaspalvelumalleja, joissa tekoäly hoitaa rutiininomaiset tehtävät ja kustannustehokkaasti resursoidut asiakaspalvelutyöntekijät hoitavat ne tapaukset, joihin teknologia ei yksin kykene. Tämä työnjako hyödyntää tekoälyn vahvuuksia tuottavuuden parantamisessa, mutta säilyttää ihmisen roolin siellä, missä tarvitaan tarkkuutta, harkintaa ja kontekstiymmärrystä.
Pitämällä prosessissa mukana erikseen tätä tehtävää varten nimetty ’human-in-the-loop’ -resurssi, voidaan varmistaa, ettei kallispalkkaisten asiantuntijoiden aikaa kulu tekoälyn tekemien virheiden korjaamiseen. Tämä ratkaisumalli mahdollistaa edelleen merkittävät kustannussäästöt ja tukee olemassa olevan teknologian täysimääräistä hyödyntämistä.
Teknologia tukee, mutta ei korvaa ihmistä kirjaamisessa
Sote-alalla kustannuksia on viime vuosina pyritty karsimaan rajoittamalla aiemmin erityisesti erikoissairaanhoidossa laajasti käytössä ollutta sanelu-sanelunpurkuprosessia ja vähentämällä sanelunpurkusihteerien määrää. Työtä on osittain korvattu puheentunnistukseen perustuvilla ohjelmilla sekä uusilla, parhaillaan pilotoitavilla ratkaisuilla.
Kuten todettu, uudet työkalut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, mutta vaativat edelleen ihmisen osallistumista. Jos sihteerin työ pyritään korvaamaan kokonaan teknologialla, siirtyy dokumenttien oikoluku ja rakenteinen kirjaaminen ketjun arvokkaimmalle resurssille, eli lääkärille tai muulle sote-ammattilaiselle, ja työn tuottavuus heikkenee.
Olemassa olevilla ratkaisuilla voidaan jo nyt saavuttaa aito tuottavuusparannus
Olemassa olevilla teknologioilla voidaan jo nyt nopeuttaa potilas- ja asiakaskirjaamista huomattavasti. Avainasemassa on kirjaamisen työnjako; prosessissa pidetään sihteeri mukana varmistamassa tietojen oikeellisuus, eikä tätä työtä jätetä sote-ammattilaisen vastuulle.
Uusimmista teknologiaratkaisuista ja kirjaamistyökaluista Diktamen+ Virtuaalikirjuri erottuu kustannustehokkaana ja ajankäytön kannalta optimaalisena tapana tuottaa potilas- ja asiakaskirjauksia. Ratkaisu hyödyntää tekoäly- ja sihteeriavusteista kirjaamismallia, joka mahdollistaa tietojen tarkistuksen, rakenteiset kirjaukset sekä jatkotehtävien tekemisen nopeasti ja virheettömästi.
Diktamen+ Virtuaalikirjuri on yhdistettävissä joko perinteiseen saneluun tai tekoälypohjaiseen keskusteluyhteenveto kirjaustyökaluun.
- Sanelutyökalu: Ammattilainen sanelee kirjattavat tiedot ja ohjeistaa mahdolliset jatkotoimenpiteet yhteen äänitiedostoon. Taustalla toimiva puheentunnistus tuottaa tästä käyntitekstiluonnoksen, joka siirtyy Diktamen+ kirjauspalveluun.
- Tekoälypohjainen keskusteluyhteenvetotyökalu: Vastaanotto- tai asiakaskäyntikeskustelusta muodostuva tekstiluonnos ja äänitallenne siirtyvät automaattisesti Diktamen+ kirjauspalveluun.
Kirjauspalvelussa käyntitekstin tarkistus ja rakenteinen kirjaaminen varmistetaan Diktamenin sihteerin toimesta, tekoälyn tehostamana. Näin valmiit asiakirjat kirjautuvat kohdejärjestelmään nopeasti ja luotettavasti – ilman, että ammattilaisen tarvitsee korjata puheentunnistuksen tai tekoälyn tekemiä mahdollisia virheitä tai huolehtia hitaasta rakenteisesta kirjaamisesta itse. Näin minimoidaan ammattilaisten kirjaamiseen käyttämä aika.
Lopputuloksena syntyy virheetön ja rakenteisesti kirjattu asiakirja suoraan potilas- ja asiakastietojärjestelmään ammattilaisen määrittelemän kiireellisyysluokan mukaisesti – nopeimmillaan muutamassa minuutissa äänitiedoston tallennuksesta, eli potilas- ja asiakaskirjaukset valmistuvat tarvittaessa vastaanottokäynnin aikana. Nopeuden ansiosta Virtuaalikirjuri soveltuu erinomaisesti myös muun muassa päivystävien ja konsultoivien lääkäreiden nopeisiin kirjauksiin.assa minuutissa äänitiedoston tallennuksesta, eli potilas- ja asiakaskirjaukset valmistuvat tarvittaessa vastaanottokäynnin aikana. Nopeuden ansiosta Virtuaalikirjuri soveltuu erinomaisesti myös muun muassa päivystävien ja konsultoivien lääkäreiden nopeisiin kirjauksiin.
Suurin kysymys ei ole, voiko tekoäly kirjata puolestamme – vaan miten hyödynnämme teknologiaa niin, että saavutamme aitoa tuottavuutta?
Jokainen minuutti, joka vapautuu ammattilaisen käyttöön potilas- ja asiakastyöhön, on askel kohti toimivampaa sote-järjestelmää. Tekoäly ei vielä yksin ratkaise kirjaamisen haasteita, mutta oikein valjastettuna se helpottaa ammattilaisten arkea jo tänään. Kun kirjaamisen työnjako suunnitellaan fiksusti ja uusia teknologioita hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti, voidaan ammattilaisten aikaa kohdistaa yhä paremmin siihen, missä se on arvokkainta — ihmisten kohtaamiseen ja hoitamiseen.
Lisätietoja Diktamenin ratkaisuista myynti@diktamen.com
Iso-Britannia näyttää suuntaa: Tekoälyn sääntely terveydenhuollossa tiukkenee
Iso-Britanniassa on jo tunnistettu tekoälypohjaisten työkalujen sääntelyn tarpeellisuus terveydenhuollossa. NHS England julkaisi huhtikuussa 2025 yksityiskohtaisen viitekehyksen Ambient-työkalujen turvalliselle ja vastuulliselle käyttöönotolle potilastietojen kirjaamisessa. NHS:n mukaan tekoälyratkaisut, jotka tuottavat automaattisia yhteenvetoja, luokitellaan vähintään MHRA Class I -lääkinnällisiksi laitteiksi, jotka on rekisteröitävä Iso-Britannian lääke- ja terveydenhuollon tuotteiden valvontaviranomaiselle MHRA:lle.
Iso-Britannian kehitys tarjoaa osviittaa siitä, mihin suuntaan sääntely on tulee etenemään myös EU:ssa. EU-tasolla sääntely on toistaiseksi kevyempää, mutta samankaltaisia vaatimuksia on todennäköisesti tulossa. Tätä tukee myös EU AI Act, joka luokittelee terveydenhuollon tekoälysovellukset useimmiten korkeimman riskin alueelle. Sekä hyvinvointialueiden että palveluntarjoajien onkin varmistettava, että käyttöön otettavat ratkaisut ovat paitsi käytännöllisiä ja turvallisia, myös sääntelyn kestäviä.