Terveydenhuollon dokumentointi on murroksessa. Tekoälypohjaiset kirjurit, puheentunnistusratkaisut ja digitaaliset sanelutyökalut tarjoavat uusia mahdollisuuksia vähentää hallinnollista työtä ja vapauttaa aikaa potilastyöhön. 

Keskustelu aiheesta ajautuu kuitenkin usein vastakkainasetteluun: onko tekoäly parempi kuin ihminen?

Todellisuudessa kysymys on väärä. Potilaskirjaaminen ei ole yksi yhtenäinen tehtävä. Vastaanottokäynnit vaihtelevat yksinkertaisista ensikäynneistä monimutkaisiin kontrollikäynteihin, joissa potilaalla voi olla jo useita samanaikaisia sairauksia, pitkä hoitohistoria ja useita toisiinsa vaikuttavia hoitolinjauksia.

Kun tehtävät ja tilanteet ovat erilaisia, yksi ja sama kirjaustyökalu ei ole optimaalisen tehokas kaikkeen. Siksi terveydenhuollossa tulisi puhua vähemmän teknologioiden kilpailusta ja enemmän siitä, mikä menetelmä sopii parhaiten kuhunkin tilanteeseen.

Kaikki vastaanottotilanteet eivät ole samanlaisia

Ensivastaanottokäynnit ovat rakenteeltaan suoraviivaisia. Potilas hakeutuu vastaanotolle yksittäisen oireen vuoksi, tilanteesta keskustellaan, tehdään arvio statuksesta ja kirjataan hoitosuunnitelma. Tällaisissa tilanteissa tekoäly kykenee usein tuottamaan laadukkaan ensimmäisen luonnoksen vastaanottokeskustelun pohjalta.  

Tutkimusnäyttö tukee kuitenkin ajatusta siitä, että tekoälyn ja ihmisen vahvuudet ovat erilaisia. Huhtikuussa 2026 Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ihmisten laatimat potilaskirjaukset arvioitiin laadultaan ja käytettävyydeltään tekoälyn tuottamia kirjauksia paremmiksi. Erityisesti erot korostuivat tilanteissa, joissa dokumentointi edellytti kliinistä tulkintaa sekä potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutuksen hienovaraisempien nyanssien ymmärtämistä. 

Toisaalta tehokkuuden näkökulmasta tekoäly voi tuoda merkittäviä hyötyjä. Huhtikuussa 2026 Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistu laaja reaalimaailman tutkimus seurasi yli 1 800 tekoälykirjuria käyttävää ammattilaista viidessä yhdysvaltalaisessa yliopistosairaalassa. Tutkimuksen mukaan tekoälykirjurin käyttö vähensi dokumentointiin käytettyä aikaa keskimäärin 16 minuuttia kahdeksan tunnin työpäivää kohden. 

Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että tekoälyn suurimmat hyödyt liittyvät kirjaamisen tehostamiseen, kun taas ihmisen vahvuudet korostuvat tilanteissa, joissa tarvitaan kliinistä harkintaa, kokonaiskuvan muodostamista ja potilaskohtaisten nyanssien huomioimista. 

Tekoälykirjuri voi kuunnella keskustelua, jäsentää sisällön rakenteiseen muotoon ja tuottaa luonnoksen välittömästi vastaanoton jälkeen. Ammattilaisen tehtäväksi jää tarkistaa sisältö ja hyväksyä lopullinen kirjaus. 

Tekoäly on tehokas avustaja, mutta sillä on rajansa

Tekoäly kykenee tunnistamaan puhetta ja muodostamaan siitä rakenteisia tekstejä erittäin nopeasti. Se ei kuitenkaan ymmärrä potilaan tilannetta samalla tavalla kuin terveydenhuollon ammattilainen. 

Tämä näkyy myös tutkijuksissa ja käytännön kokemuksissa.

Ontariossa tehdyssä tarkastuksessa arvioitiin 20 eri tekoälypohjaista kirjurijärjestelmää osana terveydenhuollon käyttöönottoa. Tarkastuksessa havaittiin, että osa järjestelmistä lisäsi kirjauksiin tietoja, joita keskustelussa ei ollut käsitelty, kirjasi lääkitystietoja virheellisesti tai jätti olennaisia yksityiskohtia pois. Erityisesti mielenterveyteen liittyvien tietojen tunnistamisessa havaittiin puutteita. Tarkastuksen johtopäätös ei ollut, että tekoälyä ei pitäisi käyttää, vaan että järjestelmien tuottamat kirjaukset vaativat huolellisen ammattilaisen tekemän tarkistuksen ennen hyväksymistä.  

Havainto on tärkeä, koska se kertoo tekoälyn luonteesta työkaluna.

Mitä enemmän dokumentointi perustuu tiedon jäsentämiseen ja toistuvaan rakenteeseen, sitä paremmin tekoäly yleensä suoriutuu. Mitä enemmän työ edellyttää tulkintaa, kokonaiskuvan muodostamista ja kliinistä harkintaa, sitä suurempi merkitys on ihmisen osaamisella. 

Kyse ei siis ole siitä, että tekoäly olisi huono tai hyvä. Kyse on siitä, mihin sitä käytetään. 

Digisanelu ja ammattilaisen kirjaaminen säilyttävät asemansa

Monimutkaisissa potilastapauksissa dokumentoinnin tavoitteena ei ole ainoastaan kirjata mitä vastaanotolla tapahtui, vaan myös kuvata ammattilaisen kliininen ajattelu ja perustelut.

Tällöin digitaalinen sanelu, puheentunnistus tai niiden yhdistelmä, tai ammattilaisen itse kirjaaminen tarjoavat edelleen merkittäviä etuja. 

Ammattilainen pystyy arvioimaan, mikä tieto on olennaista, mitä kannattaa painottaa ja miten eri havainnot liittyvät toisiinsa. Hän pystyy myös huomioimaan sellaisia nyansseja, jotka eivät välttämättä ilmene yksittäisestä lauseesta tai keskustelun osasta. 

Erityisesti erikoissairaanhoidossa, lausunnoissa, monisairaiden potilaiden hoidossa ja vaativissa arviointitilanteissa kirjaaminen on usein enemmän asiantuntijatyötä kuin teknistä kirjaamista. Näissä tilanteissa nopeus ei välttämättä ole tärkein mittari. Tärkeämpää on kliininen tarkkuus. 

Tulevaisuus ei ole yksi järjestelmä

Terveydenhuollossa etsitään usein yhtä ratkaisua, joka poistaisi dokumentoinnin haasteet.

Todennäköisemmin sellaista ei ole olemassa. Yksinkertaisissa ja toistuvissa tilanteissa tekoälykirjuri voi olla erittäin tehokas työkalu. Monimutkaisissa tapauksissa digitaalinen sanelu tai ammattilaisen itse kirjaaminen voi olla turvallisempi ja tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto. 

Parhaat tulokset syntyvät silloin, kun käytössä on useita työkaluja ja niitä osataan hyödyntää tilanteen mukaan.  Sama ajattelutapa on tuttu kliinisestä työstä muutenkin. Kaikkia potilaita ei hoideta samalla menetelmällä, eikä kaikkia tutkimuksia tehdä samalla välineellä. 

Myöskään kaikkea dokumentointia ei kannata tehdä samalla tavalla. 

Yhteenveto

Tekoäly tulee olemaan  tärkeä osa terveydenhuollon dokumentointia myös tulevaisuudessa. Sen vahvuudet ovat kiistattomia erityisesti silloin, kun tavoitteena on nopeuttaa rutiininomaista kirjaamista ja vähentää hallinnollista kuormitusta. 

Samalla on tärkeää tunnistaa, että kaikki kirjaaminen ei ole samanlaista. Mitä vaativammaksi potilastilanne muuttuu, sitä suuremmaksi kasvaa kliinisen harkinnan, kokemuksen ja kokonaisuuden ymmärtämisen merkitys. Siksi kysymys ei ole siitä, korvaako tekoäly perinteiset kirjausmenetelmät, vaan siitä, mikä työkalu sopii parhaiten kulloiseenkin tehtävään. 

Oikea työkalu oikeaan tehtävään on edelleen yksi terveydenhuollon tärkeimmistä periaatteista, myös potilas- ja asiakaskertomusten kirjaamisessa.  

Lue lisää Diktamenin kokonaisratkaisumallista: https://info.diktamen.com/ratkaisut/

Lähteet:   

Ashok Reddy, MD, MSc, Eric Gunnink, MS, Chelle, L. Wheat, PhD, Scott Pawlikowski, MD, ym. (2026). Rapid Evaluation of Artificial Intelligence Technology Used for Ambient Dictation in Primary Care: Comparing the Quality of Documentation of Artificial Intelligence–Generated and Human-Produced Clinical Notes, Annals of Internal Medicine.   

D’Mello, C., & Callan, I. (2026). AI Systems used by Ontario doctors hallucinate, auditor general finds, Global News.