Kymenlaaksossa henkilöstö on tyytyväisempää hyvinvointialueelle siirtymisestä kuin muualla

Kymenlaaksossa henkilöstön tyytyväisyyttä mitattiin hyvinvointialueelle siirryttäessä ja tulokset osoittavat henkilöstön olevan tyytyväisempiä kuin muualla Suomessa. Erityisen tyytyväisiä ollaan teknisten palvelujen toimivuuteen siirtymävaiheessa.  


Ammattiliitto Jytyn aluetoiminnan asiantuntija Sonja Rapon mukaan siirtymä hyvinvointialueelle sujui hyvin Kymenlaaksossa pääasiassa jo aiemmin tehtyjen uudistusten ansiosta. Hän viittaa Kymsoten perustamiseen vuonna 2019, jolloin Kymenlaakson julkisen terveydenhuollon yksiköt tuotiin yhteisen sairaanhoitopiiri-organisaation alle. 

“Kymenlaakson hyvinvointialueelle siirtyminen sujui aika hyvin loppupeleissä, koska iso rumba tehtiin omatoimisesti jo silloin, kun Kymsote aloitti. Henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueelle oli iso muutos teknisesti mutta se ei käytännön arkeen aiheuttanut enää juurikaan muutoksia.”  

Uusi yhteistyömalli Diktamenin kanssa aloitettiin vuonna 2020, kun potilasdokumentointia lähdettiin ratkaisemaan liikkeen luovutuksella ja sanelunpurun kokonaispalvelulla. Silloin vastuu sanelunpurkupalvelusta sekä tekstinkäsittelijöistä siirtyi kokonaan Diktamenille. 

“Tekstinkäsittelyn ja sanelunpurkutoiminnan hankinta kokonaan ostopalveluna mahdollistaa paremman laadun, tuo huomattavia kustannussäästöjä ja omat ammattilaiset saadaan keskittymään ydintehtäviinsä, mikä parantaa työviihtyvyyttä ja parantaa henkilöstön tuottavuutta. Kokonaispalvelun etuna on, että asiakas- sekä potilasdokumenttien valmistuminen sovituissa toimitusajoissa on taattu kaikissa tilanteissa.”, Diktamenin toimitusjohtaja Olavi Valkama toteaa. 

Hyvinvointialueen kaltainen isompi siirtymävaihe on helpompi, kun uudistuksia on tehty pitkäjänteisesti. Vuoden 2023 alussa toteutettu Ammattiliitto Jytyn kaksivaiheinen kyselytutkimus osoittaa, että Kymenlaaksossa siirtymä koettiin paremmaksi kuin muualla Suomessa. 

“Se näkyy koko Suomen vastauksissa. Meillä on Itä-Suomessa kuusi maakuntaa, joten pystymme hyvin vertaamaan, miten erilaisia tulokset ovat esimerkiksi Kymenlaaksossa verrattuna Pohjois-Savoon, joka lähti rakentamaan ihan alusta – totta kai siellä on enemmän haasteita kuin täällä.”, Rapo pohtii.  

Digitaalisten palveluiden uudistaminen kannatti

Jo aiemmin toteutetut tekniset uudistukset selittävät osaltaan Kymenlaakson henkilöstön suurempaa tyytyväisyyttä hyvinvointialueelle siirtymisessä verrattuna muihin alueisiin. Myönteisesti vaikuttivat myös palkkaus ja tiedotus, johon peräti 80% kyselytutkimukseen vastanneista oli tyytyväisiä.  

“On tärkeää, että tiedotus on isoissa uudistuksissa ajantasaista ja sitä on riittävästi. Meillä palkka myös harmonisoitiin viime vuoden lopulla, ja se nousi kyselyssä esille positiivisesti työtyytyväisyyteen vaikuttavana tekijänä. Muutosvaiheen onnistumisen kannalta merkittäväksi koettiin myös tietotekniikan sujuvuus.”, Rapo selittää.  

Tulokset puhuvat puolestaan: vastaajista hieman yli 70% oli sitä mieltä, että ICT-järjestelmät ovat toimineet hyvin hyvinvointialueuudistuksen muutosvaiheessa. “Minusta se on kokonaisuutena aika hyvä luku.”, Rapo pohtii. 

“Pitää muistaa, että tähän kokonaisuuteen kuuluu myös potilastietojärjestelmä, joka sekin ehdittiin uudistamaan jo ennen tätä muutosvaihetta. Joillekin hyvinvointialueille on tullut uudet järjestelmät samaan syssyyn eli kaksin verroin haastetta.”, hän jatkaa. 

Digitaaliset palvelut ovat työn onnistumisen kannalta ratkaisevia, ja tämä tunnistettiin Kymenlaaksossa: vastaajista 57% koki, että digitaalisten palvelujen toimivuus on tärkeää.  

Moniammatillisen liiton jäsenistöstä suurin osa on talous- ja hallintopalvelujen ammattilaisia, kuten osastonsihteereitä ja tekstinkäsittelijöitä. Heidän työnsä kannalta olennaisilta muutoksilta säästyttiin, koska toimintatavat olivat jo vakiintuneita. 

“Kun puhutaan digitaalisista palveluista ja Diktamenin palvelusta siirtymävaiheessa, on tärkeää huomata, että muutokset eivät olleet isoja enää tässä vaiheessa. Sanelunpurku siirrettiin Diktamenille kolme vuotta sitten, ja he ovat hoitaneet sitä omaa osaansa kokonaisuudesta. Sanelutoiminta pysyi ennallaan ja toimi myös hyvinvointialueuudistuksen aikana.”, Rapo kertoo. 

Järjestelmät ovat nykyään yhä suuremmassa roolissa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Niiden toimiminen ja saumaton potilasdokumentointi varmistavat palvelun sujuvuuden. Jos tieto ei kulje, hidastuu koko prosessi.  

“On tärkeää varmistaa, että järjestelmät toimivat nimenomaan niin, että ne helpottavat oikeasti sitä työtä ja palvelevat tarkoitustaan. Jos tietotekniset järjestelmät eivät toimi, niin ei muullakaan ole merkitystä. Eihän lääkäri voi tehdä työtään, jos ohjelmat eivät toimi tai sanelut ovat myöhässä. Ei siellä pyöri arki silloin.”, Rapo pohtii. 

Kokonaispalvelu ratkaisee hyvinvointialueiden resurssipulaa 

Diktamen vapauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten aikaa asiakas- ja potilastyölle jo 15 hyvinvointialueella. Kokonaispalvelu mahdollistaa sen, että henkilöstö voi keskittyä omaan osaamisalueeseensa. 

“Hyvinvointialueillakin kannattaa etsiä ratkaisuja siihen, miten olemassa olevilla resursseilla voidaan vastata hoitajapulaan. Esimerkiksi työtehtävien uudelleen määrittelyllä voidaan vapauttaa kolmasosa osastonsihteerien työaikaa hoitotyön tukemiseen. Kun hoitajilta siirretään näitä hoitotyön tukitehtäviä sihteereille, parannetaan hoitotyön tuottavuutta ja ratkaistaan hoitajien henkilöstöpulaa ilman lisärekrytointeja”, Valkama kuvaa. 

Kymenlaakson hyvinvointialueen sihteeripalveluiden toimintayksikön päällikkö Mari Westerholm on tyytyväinen, että toimintaa on lähdetty virtaviivaistamaan pitkäjänteisesti:  

“Hyvä ratkaisu kantaa edelleen. Sanelunpurun ja tekstinkäsittelyn keskittäminen Diktamenille on mahdollistanut sen, että voimme täällä keskittyä ydintehtävään. Diktamenilla on paras asiantuntemus sillä alueella, ja se hyötyhän näkyy nyt myös meille täällä hyvinvointialueella.” 

Diktamen-kokonaispalvelu sopii hyvinvointialueiden erilaisiin tarpeisiin. Sen avulla on saatu Kymenlaaksossa säästöjä, laatua ja tasainen toimitusvarmuus potilasdokumentointiin.

Diktamen-kokonaispalvelun ovat hankkineet myös Päijät-Hämeen Harjun terveys, sekä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet, joissa palvelun käytön laajentaminen on parhaillaan käynnissä.  


Lisätietoja: 

Olavi Valkama, toimitusjohtaja: olavi.valkama@diktamen.com